Välitätkö aidosti vai väitätkö välittäväsi?

Mitä haastavammaksi ja vähemmän ennakoitavammaksi maailma ympärillämme muuttuu, sitä enemmän palaamme ihmisyyden perusarvojen äärelle. Muistutamme kirjoituksissa ja puheissamme, kuinka tärkeää elämän kaikissa ihmissuhteissa on olla läsnä, kuulla ja ymmärtää. Antaa palautetta ja kannustaa. Olla empaattinen.


Näistä pehmeämmistä arvoista ja teoista on helppo puhua ja ne näyttävät hyvältä organisaation todo-listauksissa. Mutta kuinka helppoa aito empatia on arjen hetkissä ja kohtaamisissa?


Halutessamme muistamme aamulla tervehtiä ja kysyä samalla kollegan kuulumisia. Samoin viesteissämme muistamme kiittää ja olla positiivinen. Kohtaamisissa olemme kohteliaita ja kuuntelemme.


Mutta.


Teemmekö nuo huomioinnit siksi, että meidän täytyy ulkoisista kohteliaisuussyistä ne tehdä vai teemmekö me ne siksi, että haluamme syvällä sisimmässäkin tehdä niin? Siinä on nimittäin valtava ero, jonka jokainen meistä aistii, joko tiedostetusti tai tiedostamattaan.


Kaikki kulminoituu aitoon välittämiseen. Sitä joko on tai sitten ei ole. Ja jos välittämistä ei ole, niin ei ole myöskään luottamusta. Ja jos ei ole luottamusta, niin ei ole minkäänlaista ihmisten välistä kestävää suhdetta.


Aito välittäminen ole mitään pehmeää höttöä, joka otetaan mukaan hetkiin ja tilanteisiin.


Vaan aito välittäminen on kykyä hyväksyä toinen sellaisena, kun hän on. Näyttää, että ymmärtää ja hyväksyy vastapuolen juuri sellaisena, kun hän on. Ja uskaltaa myös olla itse sellainen, kun on aidoimmillaan, ilman suojia tai haarniskoita. Tällöin keskustelu on myöskin alusta lähtien paljon rehellisempää ja hedelmällisempää.


Kautta aikojen liike-elämässä on haluttu tehdä kauppaa ja toimia niiden henkilöiden kanssa, joiden kanssa on helppoa ja mutkatonta toimia, joiden kanssa synkkaa eli niiden, jotka välittävät ja joihin voi luottaa. Jos olemuksesi, sanomisesi ja tekemisesti ovat ristiriidassa keskenään, vastapuoli ei vakuutu, etkä herätä luottamusta.


Väitän, että aito välittäminen on kaikkien kohtaamisten ja tekemisten ytimessä ja muutostilanteissa yhä vain tärkeämpää.