Havaintoja somealustojen elinkaarista
Mistä silloin kirjoitetaan ja mitä sanotaan, kun tuntuu, että maailma on jo täynnä mielipiteitä, näkökulmia, toteamuksia, uskomuksia ja suosituksia? Sanotaanko enää mitään vai vetäydytäänkö kaikessa rauhassa takavasemmalle tarkkailemaan mihin vuolaana virtaavat sisällöt vyöryvät?
Miten vaikuttaa, jos oma ääni ei välity enää hälyn keskeltä?
Somealustat jatkuvassa muutoksessa
Kulunut vuosi on ollut täynnä muutosta kaikissa niissä somealustoissa, joita ainakin itse käytin aiemmin aktiivisesti. Facebook muuttaa algoritmejään useita kymmeniä kertoja vuodessa, mutta yksi isoimmista muutoksista kosketti yritysten omia seuraajia ja yhteisöjä - näkyvyyttä viesteille oli yht'äkkiä vaikea saada ilman mainoseuroja. Facebookin algoritmit ovat myös pitäneet huolta siitä, etteivät omien ystävien postaukset näy usein kuin vasta päiviä myöhemmin. Mainokset sen sijaan saan ruudulle ihan riittävän tiheällä frekvenssillä. Ymmärrän, miksi moni on tympääntynyt ja poistanut FB:n vähintään puhelimensa applikaatioista.
Facebook on halunnut tukea yhteisöllisyyttä ja nostaa sen alustalle perustettujen ryhmien näkyvyyttä. Ryhmissä elo ja keskustelu onkin jatkunut aktiivisena ja moni on kertonut olevansa Facebookissa ainoastaan vain ryhmien vuoksi. Kuinka pitkään ryhmät saavat nauttia algoritmien suosiosta, onkin sitten ihan oma kysymyksensä.
Eniten Facebook on "menettänyt" käyttäjiään omistamansa Instagramin puolelle. Instan käyttö onkin kasvanut todella paljon ja kännykkäkameroiden myötä tallennamme ja taltioimme elämäämme yhä enemmän kuvien kautta. Instagram on myös tullut yritysviestintään ja markkinointiin pysyvänä ympäristönä. Instagram on somepalveluista ehdottomasti oma suosikkini.
Twitter on aina ollut nopeutensa puolesta usealle vaikeampi ympäristö lähteä viestimään ja käymään dialogia eivätkä ainakaan omien havaintojeni pohjalta keskustelut ja dialogit ole kasvattaneet suosiotaan kuluneen vuoden aikana. Keskustelut ovat yhä enemmän keskittyneet jo entuudestaan tuttujen välisiin sanailuihin. Twitteriä on myös ihan syystäkin arvosteltu negatiivisten äänensävyjensä lisääntymisestä. On tuntunut, että mieltä pahoitetaan usein ihan vain mielensäpahoittamisen tarpeesta. Kiinnostuneena seurailen mihin Twitter algoritminsa kanssa on matkalla.
Linkedin on yllättänyt itseni monella tavalla. Kun vuonna 2008 vielä todella harva asiantuntija uskalsi kertoa ajatuksiaan ja näkemyksiään omalla nimellään verkossa, niin 2019 keskustelu ja henkilöbrändäys käy kuumana ihan kaikesta mahdollisesta. On hienoa, että dialogi käy aktiivisena ja palvelussa tuetaan, jaetaan ja tsempataan, mutta Linkedin käyttöliittymänä ei edelleenkään ole se paras mahdollinen alusta toiminnoiltaan. Lisäksi linkit on edelleen tuupattava kommenttikenttään, jos aikoo saada näkyvyyttä asialleen ja postauksilleen.
YouTube on Googlen jälkeen käytetyin hakukone ja videoiden yleistymisen myötä sen käyttö tuskin tulee ainakaan vähentymään. Oma YouTuben käyttöni on edelleen vahvasti musiikissa, mutta nuorempi polvi katsoo leffat ja sarjat YouTubesta siinä missä Netflixistäkin.
Niin kutsutun pimeämmän puolen somessa eli pikaviestipalveluissa Messengerissä ja Whatsappissa meno on jatkunut sen sijaan vuosi vuodelta yhä vain aktiivisempana. Puhelin ei juuri pirise eikä tekstiviestit häiritse päivittäistä elämää. Yrityksissä Messengerin ja Whatsappin rinnalla sisäisessä käytössä ovat myös Slackit, Basecampit,Teamsit, Skypet jne. Ja yhä vain vaikeampaa on löytää aiemmin käytyjä keskusteluita, kun ei voi muistaa, missä alustalla kenenkin kanssa keskustelua tuli käytyä...
Olen viimeiset 12 vuotta seurannut ihan ammatillisesta uteliaisuudesta somealustojen kehitystä ja uskon, että somepalveluissa, niin kuin kaikissa muissakin tuotteissa ja palveluissa, on tunnistettavissa tietty elinkaari. Ihan ensimmäiset somepioneerit ja varhainen enemmistö alkoivat vähentämään somepalveluiden käyttöään jo lähes kaksi vuotta sitten ja samaan aikaan esimerkiksi Linkedinin valtasi myöhäisempi enemmistö.
Kiinnostava kysymys on, mitä uutta alustaa olisi tulossa, vai onko suunta enemmän se, että pikaviestipalveluita yhdistetään somealustoihin, jotta aktiivisuustaso somessa saadaan säilytettyä. Itselläni on tuntuma, että somen suurimmat käyttöpiikit on ehkä nyt jo nähty ja some ei enää jatkossa addiktoi yhtä vahvasti. Livekohtaamisilla ihan naamakkain on vain yhä isompi merkitys. Aika on arvokasta ja mietitään tarkemmin mihin ja kehen sen kannattaa käyttää.
Kirjoittamista ja vaikuttamista ei kannata jättää tai muutenkaan luovuttaa oman digipolkunsa tai digimatkansa taittamista. Kyllä ne silmäparitkin sieltä löytyvät, kun ymmärtää eri someympäristöjen lainalaisuudet ja jaksaa sinnikkäästi vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä.
Miten vaikuttaa, jos oma ääni ei välity enää hälyn keskeltä?
Somealustat jatkuvassa muutoksessa
Kulunut vuosi on ollut täynnä muutosta kaikissa niissä somealustoissa, joita ainakin itse käytin aiemmin aktiivisesti. Facebook muuttaa algoritmejään useita kymmeniä kertoja vuodessa, mutta yksi isoimmista muutoksista kosketti yritysten omia seuraajia ja yhteisöjä - näkyvyyttä viesteille oli yht'äkkiä vaikea saada ilman mainoseuroja. Facebookin algoritmit ovat myös pitäneet huolta siitä, etteivät omien ystävien postaukset näy usein kuin vasta päiviä myöhemmin. Mainokset sen sijaan saan ruudulle ihan riittävän tiheällä frekvenssillä. Ymmärrän, miksi moni on tympääntynyt ja poistanut FB:n vähintään puhelimensa applikaatioista.
Facebook on halunnut tukea yhteisöllisyyttä ja nostaa sen alustalle perustettujen ryhmien näkyvyyttä. Ryhmissä elo ja keskustelu onkin jatkunut aktiivisena ja moni on kertonut olevansa Facebookissa ainoastaan vain ryhmien vuoksi. Kuinka pitkään ryhmät saavat nauttia algoritmien suosiosta, onkin sitten ihan oma kysymyksensä.
Eniten Facebook on "menettänyt" käyttäjiään omistamansa Instagramin puolelle. Instan käyttö onkin kasvanut todella paljon ja kännykkäkameroiden myötä tallennamme ja taltioimme elämäämme yhä enemmän kuvien kautta. Instagram on myös tullut yritysviestintään ja markkinointiin pysyvänä ympäristönä. Instagram on somepalveluista ehdottomasti oma suosikkini.
Twitter on aina ollut nopeutensa puolesta usealle vaikeampi ympäristö lähteä viestimään ja käymään dialogia eivätkä ainakaan omien havaintojeni pohjalta keskustelut ja dialogit ole kasvattaneet suosiotaan kuluneen vuoden aikana. Keskustelut ovat yhä enemmän keskittyneet jo entuudestaan tuttujen välisiin sanailuihin. Twitteriä on myös ihan syystäkin arvosteltu negatiivisten äänensävyjensä lisääntymisestä. On tuntunut, että mieltä pahoitetaan usein ihan vain mielensäpahoittamisen tarpeesta. Kiinnostuneena seurailen mihin Twitter algoritminsa kanssa on matkalla.
Linkedin on yllättänyt itseni monella tavalla. Kun vuonna 2008 vielä todella harva asiantuntija uskalsi kertoa ajatuksiaan ja näkemyksiään omalla nimellään verkossa, niin 2019 keskustelu ja henkilöbrändäys käy kuumana ihan kaikesta mahdollisesta. On hienoa, että dialogi käy aktiivisena ja palvelussa tuetaan, jaetaan ja tsempataan, mutta Linkedin käyttöliittymänä ei edelleenkään ole se paras mahdollinen alusta toiminnoiltaan. Lisäksi linkit on edelleen tuupattava kommenttikenttään, jos aikoo saada näkyvyyttä asialleen ja postauksilleen.
YouTube on Googlen jälkeen käytetyin hakukone ja videoiden yleistymisen myötä sen käyttö tuskin tulee ainakaan vähentymään. Oma YouTuben käyttöni on edelleen vahvasti musiikissa, mutta nuorempi polvi katsoo leffat ja sarjat YouTubesta siinä missä Netflixistäkin.
Niin kutsutun pimeämmän puolen somessa eli pikaviestipalveluissa Messengerissä ja Whatsappissa meno on jatkunut sen sijaan vuosi vuodelta yhä vain aktiivisempana. Puhelin ei juuri pirise eikä tekstiviestit häiritse päivittäistä elämää. Yrityksissä Messengerin ja Whatsappin rinnalla sisäisessä käytössä ovat myös Slackit, Basecampit,Teamsit, Skypet jne. Ja yhä vain vaikeampaa on löytää aiemmin käytyjä keskusteluita, kun ei voi muistaa, missä alustalla kenenkin kanssa keskustelua tuli käytyä...
Olen viimeiset 12 vuotta seurannut ihan ammatillisesta uteliaisuudesta somealustojen kehitystä ja uskon, että somepalveluissa, niin kuin kaikissa muissakin tuotteissa ja palveluissa, on tunnistettavissa tietty elinkaari. Ihan ensimmäiset somepioneerit ja varhainen enemmistö alkoivat vähentämään somepalveluiden käyttöään jo lähes kaksi vuotta sitten ja samaan aikaan esimerkiksi Linkedinin valtasi myöhäisempi enemmistö.
Kiinnostava kysymys on, mitä uutta alustaa olisi tulossa, vai onko suunta enemmän se, että pikaviestipalveluita yhdistetään somealustoihin, jotta aktiivisuustaso somessa saadaan säilytettyä. Itselläni on tuntuma, että somen suurimmat käyttöpiikit on ehkä nyt jo nähty ja some ei enää jatkossa addiktoi yhtä vahvasti. Livekohtaamisilla ihan naamakkain on vain yhä isompi merkitys. Aika on arvokasta ja mietitään tarkemmin mihin ja kehen sen kannattaa käyttää.
Kirjoittamista ja vaikuttamista ei kannata jättää tai muutenkaan luovuttaa oman digipolkunsa tai digimatkansa taittamista. Kyllä ne silmäparitkin sieltä löytyvät, kun ymmärtää eri someympäristöjen lainalaisuudet ja jaksaa sinnikkäästi vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä.
Kommentit
Lähetä kommentti