Pois tutulta ja turvalliselta tieltä
Olemme menneisyytemme määrittelemiä. Kannamme mukanamme muistojamme, kokemuksiamme ja oppimaamme. On elämän sanelemaa millaisen alun saamme matkallemme. Kohtaloksikin sitä voisi kutsua.
Suomeen syntyneinä taipaleemme on jo lapsuudesta lähtien viitoitettu pitkälle eteenpäin. Kaikille pyritään takaamaan yhtäläiset oikeudet päivähoitoon, kouluun ja opintoihin koulun jälkeen. Voimme keskittyä täysipainoiseen elämäämme eikä meidän tarvitse selviytyä päivästä toiseen.
On jo pitkään kyseenalaistettu, pystyykö nykyinen peruskoulu sekä ammattiopinnot takaamaan riittävät ja tarpeelliset valmiudet tulevaisuuden työelämää varten.
Mitä ylipäätään pitäisi oppia ja opiskella varmistaakseen paikkansa muuttuvaa ja monisäikeistä tulevaisuuttansa varten?
Entä kuinka pitkään oppimamme asiat ovat voimassa? Esimerkiksi Hankenin markkinoinnin professori Tore Strandvik julisti lähes 10 vuotta sitten DiViAn seminaarissa markkinoinnin käsitteenä vanhentuneeksi.
Millaisia metodeita oppimiseen pitäisi käyttää, kun kukin meistä oppii yksilöllisellä tavallaan?
Osa oppii kuuntelemalla, toiset hahmottavat asiat parhaiten lukemalla, piirtäen tai kuvien kautta. Moni oppii myös digitaalisesti pelaamalla.Ja lähes jokainen oppii myös sillä kivuliaimmalla tavalla eli tekemiensä erehdysten, virheiden ja kantapään kautta.
Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä tärkeämpää olisi pyrkiä kyseenalaistamaan omat uskomuksensa ja oppinsa, sillä kokemuksen mukanaan tuoma varmuus on myös uhka omalle tulevaisuudellemme työelämässä. Tuttu ja turvallinen on yhä kapenevampi tie tulevaisuuden rekrytointeihin.
Vastuu jatkuvasta oppimisesta ja osaamisesi ylläpidosta koulun ja opintojen jälkeen on yksin sinulla itselläsi.Tietoa on tällä hetkellä maailmassa enemmän kuin koskaan ja kolmen päivän päästä entistä enemmän, joten on turha haastaa enää tekoälyä ainakaan tiedon käsittelyssä.
Uskon ja toivon, niin tulevan jälkipolven kuin meidän vanhempienkin, oppivan erityisesti:
1) Uteliasta ja ennakkoluulotonta asennetta uusien ajatusten ja asioiden kohtaamiseen.
2) Rohkeutta kyseenalaistaa ja ajatella itse.
3) Rutkasti ihmisyyden ymmärtämistä - sillä siinä olemme koneita paljon vahvempia, ainakin vielä toistaiseksi.
Suomeen syntyneinä taipaleemme on jo lapsuudesta lähtien viitoitettu pitkälle eteenpäin. Kaikille pyritään takaamaan yhtäläiset oikeudet päivähoitoon, kouluun ja opintoihin koulun jälkeen. Voimme keskittyä täysipainoiseen elämäämme eikä meidän tarvitse selviytyä päivästä toiseen.
On jo pitkään kyseenalaistettu, pystyykö nykyinen peruskoulu sekä ammattiopinnot takaamaan riittävät ja tarpeelliset valmiudet tulevaisuuden työelämää varten.
Mitä ylipäätään pitäisi oppia ja opiskella varmistaakseen paikkansa muuttuvaa ja monisäikeistä tulevaisuuttansa varten?
Entä kuinka pitkään oppimamme asiat ovat voimassa? Esimerkiksi Hankenin markkinoinnin professori Tore Strandvik julisti lähes 10 vuotta sitten DiViAn seminaarissa markkinoinnin käsitteenä vanhentuneeksi.
Millaisia metodeita oppimiseen pitäisi käyttää, kun kukin meistä oppii yksilöllisellä tavallaan?
Osa oppii kuuntelemalla, toiset hahmottavat asiat parhaiten lukemalla, piirtäen tai kuvien kautta. Moni oppii myös digitaalisesti pelaamalla.Ja lähes jokainen oppii myös sillä kivuliaimmalla tavalla eli tekemiensä erehdysten, virheiden ja kantapään kautta.
Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä tärkeämpää olisi pyrkiä kyseenalaistamaan omat uskomuksensa ja oppinsa, sillä kokemuksen mukanaan tuoma varmuus on myös uhka omalle tulevaisuudellemme työelämässä. Tuttu ja turvallinen on yhä kapenevampi tie tulevaisuuden rekrytointeihin.
Vastuu jatkuvasta oppimisesta ja osaamisesi ylläpidosta koulun ja opintojen jälkeen on yksin sinulla itselläsi.Tietoa on tällä hetkellä maailmassa enemmän kuin koskaan ja kolmen päivän päästä entistä enemmän, joten on turha haastaa enää tekoälyä ainakaan tiedon käsittelyssä.
Uskon ja toivon, niin tulevan jälkipolven kuin meidän vanhempienkin, oppivan erityisesti:
1) Uteliasta ja ennakkoluulotonta asennetta uusien ajatusten ja asioiden kohtaamiseen.
2) Rohkeutta kyseenalaistaa ja ajatella itse.
3) Rutkasti ihmisyyden ymmärtämistä - sillä siinä olemme koneita paljon vahvempia, ainakin vielä toistaiseksi.
Kommentit
Lähetä kommentti