Merkityksellisyys
Millainen on merkityksellinen elämä? Onko se sitä, että iltaisin nukkumaan mennessäsi voit huokaista syvään hymy huulillasi? Vai sitä, että aamulla herätessäsi tuskin maltat juoda aamukahviasi, kun tiedät edessäsi olevan päivän olevan inspiroivia ja innostavia tehtäviä ja tapaamisia?
Ehkäpä utopiaa, että näin voisi tapahtua ihan joka päivä. Mutta, jos et edes muista milloin viimein nukahdit tyytyväisenä tai heräsit energisenä, niin kuulut mahdollisesti niiden 70 % suomalaisen joukkoon, jotka eivät koe pääsevänsä antamaan täyttä potentiaaliaan työntantajalleen.
Suomalaisen työn liiton teettämän tutkimuksen mukaan: "Peräti 69 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että työnantajat eivät tiedä työntekijöidensä vahvuusalueita tarkasti. Erityisen aliarvostetuiksi itsensä tunsivat ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat."
En usko olevani ainoa, jota kyseiset tulokset huolestuttavat. Sillä suoremmin sanoen, valtaosa elämänsä parasta aikaa elävistä suomalaisista hukkaa merkityksellistä elämäänsä joko a) ihan väärissä tehtävissä tai b) työyhteisöissä, joissa heitä ei kuulla eikä ymmärretä.
Todennäköisesti kaduilla kävelevät päivittäin tämän maan huippulahjakkuudet ja parhaimmat kyvykkyydet mitä luovempiin ja intohimoisimpiin tehtäviin. Väitän, etteivät nämä kyvykkyydet itsekään tiedä, mihin kaikkeen heistä olisi. Nykyistä työelämä ei vain ole rakennettu joustaviin tehtävän vaihtoihin tai kannustaisi jatkuvaan oppimiseen tai testaamaan omia ammatillisia rajojaan.
Yrityskulttuurilla on valtavan iso merkitys siihen pystyvätkö ja uskaltavatko palkkasuhteessa työtehtäviinsä kiinnitetyt henkilöt avautua turhautumisestaan työtehtäviinsä. Sillä turhautumisen tunne syö energiaa valtavasti ja johtaa pitkittyessään pysyvään apatiaan. Tämä taas puolestaan maksaa yritykselle tuottamattoman työn kautta valtavasti.
Avainroolissa ovat lähiesimiehet, joiden olisi pystyttävä kaiken kiireidensä keskellä näkemään sanojen ja tekojen taakse sekä tunnistamaan turhautumisen ensioireet, joita ovat mm.
Itselleni merkityksellisyyden tunne työelämässä syntyy tunteesta synnyttää ja saada aikaiseksi oikeasti jotain, mikä auttaa, koskettaa ja tuottaa arvoa vastapuolelle. Puhutaan sitten euroista, uuden oppimisesta tai henkisestä kasvusta.
Mistä oma merkityksellisyyden tunteesi koostuu?
Ehkäpä utopiaa, että näin voisi tapahtua ihan joka päivä. Mutta, jos et edes muista milloin viimein nukahdit tyytyväisenä tai heräsit energisenä, niin kuulut mahdollisesti niiden 70 % suomalaisen joukkoon, jotka eivät koe pääsevänsä antamaan täyttä potentiaaliaan työntantajalleen.
Suomalaisen työn liiton teettämän tutkimuksen mukaan: "Peräti 69 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että työnantajat eivät tiedä työntekijöidensä vahvuusalueita tarkasti. Erityisen aliarvostetuiksi itsensä tunsivat ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat."
En usko olevani ainoa, jota kyseiset tulokset huolestuttavat. Sillä suoremmin sanoen, valtaosa elämänsä parasta aikaa elävistä suomalaisista hukkaa merkityksellistä elämäänsä joko a) ihan väärissä tehtävissä tai b) työyhteisöissä, joissa heitä ei kuulla eikä ymmärretä.
Todennäköisesti kaduilla kävelevät päivittäin tämän maan huippulahjakkuudet ja parhaimmat kyvykkyydet mitä luovempiin ja intohimoisimpiin tehtäviin. Väitän, etteivät nämä kyvykkyydet itsekään tiedä, mihin kaikkeen heistä olisi. Nykyistä työelämä ei vain ole rakennettu joustaviin tehtävän vaihtoihin tai kannustaisi jatkuvaan oppimiseen tai testaamaan omia ammatillisia rajojaan.
Yrityskulttuurilla on valtavan iso merkitys siihen pystyvätkö ja uskaltavatko palkkasuhteessa työtehtäviinsä kiinnitetyt henkilöt avautua turhautumisestaan työtehtäviinsä. Sillä turhautumisen tunne syö energiaa valtavasti ja johtaa pitkittyessään pysyvään apatiaan. Tämä taas puolestaan maksaa yritykselle tuottamattoman työn kautta valtavasti.
Avainroolissa ovat lähiesimiehet, joiden olisi pystyttävä kaiken kiireidensä keskellä näkemään sanojen ja tekojen taakse sekä tunnistamaan turhautumisen ensioireet, joita ovat mm.
- palavereissa aiemmin keskusteluun osallistunut työntekijä on vaiti
- iloa ja hymyä on yhä vähemmän ja nauru hiipuu
- puheen äänensävy muuttuu tasapaksuksi
- niin kirjoitetut kuin puhututkin lauseet lyhenevät vain välttämättömimmän viestimiseen
Itselleni merkityksellisyyden tunne työelämässä syntyy tunteesta synnyttää ja saada aikaiseksi oikeasti jotain, mikä auttaa, koskettaa ja tuottaa arvoa vastapuolelle. Puhutaan sitten euroista, uuden oppimisesta tai henkisestä kasvusta.
Mistä oma merkityksellisyyden tunteesi koostuu?
Kommentit
Lähetä kommentti