Hymy on viesti välittämisestä
Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ryhmään, yhteisöön tai heimoon juuri sellaisena kun hän on, omana aitona itsenään. Saadessaan elää ja työskennellä vapaana persoonana arvostavassa ja hyväksyvässä työyhteisössä, energiaa ei kulu negatiivisten kohtaamisten ja tunteiden vatvomiseen ja käsittelemiseen, vaan olennaiseen eli inspiroivaan työhön.
Toisen ihmisen hyväksymistä ja huomioimista ryhdytään nykyään harjoittelemaan jo vaippaikäisenä hiekkalaatikolla sekä päiväkodeissa leikin lomassa. Myös koulun uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu tunnetaitojen ja empatian harjoitteleminen. Nykyisessä erilaisten, ja lähes päivittäisten someraivojen ja somegatejen aikakaudella, tunnetaitojen opettelemista voisi lämpimästi suositella myös monelle kouluiän jo ajat sitten ohittaneellekin.
Väitän, että empatia toimii yhtenä keskeisenä tekijänä someraivojen ehkäisemisessä. Empatia ja ymmärrys ylipäätään tilanteesta, toisesta ihmisestä sekä myös omista tunteistaan. Ei ole pakko provosoitua kun provosoidaan ja aina voi myös odottaa hetken, kunnes oma isoin tunnekuohu on ohi, ja vasta sitten lähteä mukaan keskusteluun.
Vastuuta työyhteisön jokapäiväisestä ilmapiiristä ei voi sysätä yhdenkään yksittäisen ihmisen tai osaston harteille, sillä todellinen vastuu ja valta yhteisön hyvin- tai pahoinvointiin on jokaisella yhteisön jäsenellä. Toki johto näyttää pitkälti esimerkkiä siitä, miten kanssaihmisiä kohdataan ja miten heidän kanssaan toimitaan. Pienillä ja lähes huomaamattomilla asioilla on pidemmällä aikavälillä yllättävänkin iso vaikutus.
Päivän tärkein hetki on useimmiten se aamun ensimmäinen kohtaaminen. Olemme todella hyviä lukemaan ja tunnistamaan sanomatonta kieltä eli eleitä ja ilmeitä. Vastaanotamme usein kehon asennosta enemmän tietoa kuin mitä korvillamme kuulemme. Jos puhutut sanat ja kehon kieli eivät kohtaa, voimme jäädä miettimään ristiriitaa ja saatamme kokonaan unohtaa kuunnella, mitä meille sanotaan.
Tulkitsemme myös helposti vastapuolen sanomattomat eleet väärin, minkä vuoksi olisikin hyvä avoimesti kertoa, jos on nukkunut huonosti tai ollut huolta ja murhetta vapaa-ajalla - kun sen jokatapauksessa kehollamme muille viestimme.
Pienistä positiivisista huomioinneista syntyy jo viikossa iso määrä hyviä hetkiä. Huomiointi voi olla vaikka oven avaus, kynän nostaminen lattialta, kahvikupin ojentaminen, katse ja hymy, astetta iloisempi hyvän huomenen toivotus tai se tärkeääkin tärkeämpi sana, joka liian usein unohtuu: "kiitos".
<3 Johanna
Toisen ihmisen hyväksymistä ja huomioimista ryhdytään nykyään harjoittelemaan jo vaippaikäisenä hiekkalaatikolla sekä päiväkodeissa leikin lomassa. Myös koulun uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu tunnetaitojen ja empatian harjoitteleminen. Nykyisessä erilaisten, ja lähes päivittäisten someraivojen ja somegatejen aikakaudella, tunnetaitojen opettelemista voisi lämpimästi suositella myös monelle kouluiän jo ajat sitten ohittaneellekin.
Väitän, että empatia toimii yhtenä keskeisenä tekijänä someraivojen ehkäisemisessä. Empatia ja ymmärrys ylipäätään tilanteesta, toisesta ihmisestä sekä myös omista tunteistaan. Ei ole pakko provosoitua kun provosoidaan ja aina voi myös odottaa hetken, kunnes oma isoin tunnekuohu on ohi, ja vasta sitten lähteä mukaan keskusteluun.
Ne pienet huomioinnit työyhteisön arjessa
Vastuuta työyhteisön jokapäiväisestä ilmapiiristä ei voi sysätä yhdenkään yksittäisen ihmisen tai osaston harteille, sillä todellinen vastuu ja valta yhteisön hyvin- tai pahoinvointiin on jokaisella yhteisön jäsenellä. Toki johto näyttää pitkälti esimerkkiä siitä, miten kanssaihmisiä kohdataan ja miten heidän kanssaan toimitaan. Pienillä ja lähes huomaamattomilla asioilla on pidemmällä aikavälillä yllättävänkin iso vaikutus.
Päivän tärkein hetki on useimmiten se aamun ensimmäinen kohtaaminen. Olemme todella hyviä lukemaan ja tunnistamaan sanomatonta kieltä eli eleitä ja ilmeitä. Vastaanotamme usein kehon asennosta enemmän tietoa kuin mitä korvillamme kuulemme. Jos puhutut sanat ja kehon kieli eivät kohtaa, voimme jäädä miettimään ristiriitaa ja saatamme kokonaan unohtaa kuunnella, mitä meille sanotaan.
Tulkitsemme myös helposti vastapuolen sanomattomat eleet väärin, minkä vuoksi olisikin hyvä avoimesti kertoa, jos on nukkunut huonosti tai ollut huolta ja murhetta vapaa-ajalla - kun sen jokatapauksessa kehollamme muille viestimme.
Hymy on viesti välittämisestä ja välittäminen on merkki työyhteisön hyvinvoinnista
Pienistä positiivisista huomioinneista syntyy jo viikossa iso määrä hyviä hetkiä. Huomiointi voi olla vaikka oven avaus, kynän nostaminen lattialta, kahvikupin ojentaminen, katse ja hymy, astetta iloisempi hyvän huomenen toivotus tai se tärkeääkin tärkeämpi sana, joka liian usein unohtuu: "kiitos".
<3 Johanna
Kommentit
Lähetä kommentti